Sisäilman toksisuusmittaus
Menetelmällä saadaan selvitettyä rakennuksen hengitettävän sisäilman kokonaistoksisuus eli myrkyllisyys. Ilmankosteus kerätään E-keräimellä, jonka sisään asennetaan hiilihappojää. Ilmankosteus tiivistyy keräimen pintaan ja näytteenottoajan jälkeen keräin sulatetaan, jolloin vesi valuu erilliseen keräinastiaan. Ilmankosteudesta sulanut vesi toimitetaan laboratorioon tutkittavaksi ja tuloksena on selkeästi luettava raportti.
Menetelmän on kehittänyt Elisa Aattela. ”Olen toiminut sisäilmatutkimusalalla 80-luvulta lähtien ja nähnyt rakennusten kosteus- ja mikrobivaurioiden syntymisen ja etenemisen. Sisäilmaan liittyvät tutkimukset perustuvat aina käytännön työhön ja havaintoihin”.
TILAA TOKSISUUSNÄYTTEENOTTO, NIIN TIEDÄT HENGITYSILMASTA ENEMMÄN.
Sisäilman epäpuhtaudet esiintyvät ja kulkeutuvat elimistöön kolmessa eri olomuodossa:
- Hiukkaset (kiinteä aine), kuten asbesti, kuidut, eläin- ja siitepölyt, itiöt, bakteerit, virukset ja nanohiukkaset.
- Kaasut, kuten hiilimonoksidi eli häkä, hiilidioksidi, ammoniakki, typpioksidi, rikkivety, otsoni, formaldehydi, radon, haihtuvat ja erittäin haihtuvat yhdisteet (VOC, VVOC), PAH-yhdisteet.
- Nesteet (sumut ja höyryt).
Tutkimuksissa on selvinnyt, että mikrobit tuottavat toksiineja vesikkeleinä eli rasvaliukoisina myrkkyrakkuloina. Vesikkelit ovat hydrofobisia, joten ne tarttuvat veden ja ilman rajapintaan ja kulkeutuvat rakennuksessa ilmankosteuden mukana hengitysilmaan.
Esimerkiksi sisätilahomeiden erittämien vesikkelien sisältämä neste on jopa tuhat kertaa myrkyllisempää kuin samojen homelajien itiöt. Tämä myrkky aiheuttaa solukuolemia rikkoen solukalvon pinnan. Ts. toksisessa ilmassa ihmisen solut kuolevat.
Helsingin yliopiston emeritaprofessori, mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen on todennut, että terveyshaitat näyttävät korreloivan sisätilanäytteen toksisuuteen.
Homeiden huoneilmaan erittämät myrkylliset aineenvaihduntatuotteet ovat paljon haitallisempia kuin homeita sisältävät pölyt. Keuhkoissa ei ole suojamekanismia toksiineja vastaan, joten ne imeytyvät suoraan keuhkokudokseen. Ympäristössämme on bakteereita, homeita ja sieniä sekä niiden aineenvaihduntatuotteita. Suurin osa niistä on hyödyllisiä ja harmittomia, mutta osa aineenvaihduntatuotteista on myrkyllisiä ja aiheuttavat soluvaurioita ja solukuolemaa ja sen myötä erilaisia oireita, kuten hengenahdistusta, väsymystä, tulehduksia ja päänsärkyä.
Sisäilman toksisuuteen vaikuttavat mikrobien lisäksi myös rakennusmateriaalien ja puhdistusaineiden, sekä kemikaalien biosidit.